Päättyneen tilikauden tarkastelun soisi mieluusti olevan enemmän tulevaisuuteen suuntaavaa, kuin viime vuoden jo tapahtuneen toteamista.
”Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu”, lausahti ministeri Tölli aikoinaan ja tässä kohtaa siinä on ripaus viisautta.
Tilinpäätökset ovat valmistuneet tai valmistumassa näinä aikoina. Nyt on hyvä tilaisuus katsella päättynyttä tilikautta vähän niin kuin talonmiehen silmin. Talkkarithan tyypillisesti kaikessa rauhassa kiertelevät tiluksiansa ja tekevät huomioita kokonaisuudesta, mutta tarkkasilmäisesti myös huomaavat pieniä asioita, jotka kaipaavat vasaraa ja nauloja. Talkkari rekisteröi isoja ja pieniä asioita sillä silmällä, mitkä asiat ovat ojennuksessa ja mitä pitää laittaa heti kuntoon, mutta myös mitä sitten pidemmällä aikavälillä lähdetään remonteeraamaan. Näin pitäisi päättyneen tilikauden tekemisiäkin arvioida – ne ovat lähtökohta tulevaisuuden suunnitelmille ja toteutuksille.
No kuinkas tämä sitten liittyy tilinpäätöksiin?
Vuonna 1914 DuPont-yhtiön talousjohtaja F. Donaldson Brown esitteli laatimansa kaavion, jolla hän kuvansi ja analysoi yrityksen toimintaa ja taloutta. Kolme kirjainta ROI eli sijoitetun pääoman tuotto on DuPont-kaavion lopputulema. ROI lasketaan yksinkertaisimmillaan kaavalla Tulos/Tase x 100 eli loputulemana on tuottoprosentti. Se siis yhdistää yrityksen tuloksentekokyvyn eli tuloslaskelman sekä pääomien määrän eli taseen.
Josko katsottaisiin tällä kertaa tilinpäätöksiämme Talkkarin silmin ROI-lähtöisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Otettaisiin lähtökohdaksi ROI eli katsottaisiin DuPontin kaaviota lopusta alkuun päin. Ensimmäiseksi otettaisiin tarkasteluun sijoitetun pääoman tuotto ja arvioitaisiin, onko se hyvä vaiko tyydyttävä. Jos tuottoon ei olla tyytyväisiä, otettaisiin tarkasteluun tase ja erityisesti mietintään toimenpiteet, joilla saataisiin tarvittavien pääomien määrää pienemmäksi sekä nopeutettua pääomien kiertonopeutta.
Seuraavaksi siirryttäisiin arvioimaan tuloslaskelmaa – sitäkin alhaalta ylöspäin. Kulukuuri liiketoiminnan muissa kuluissa tekee aina hyvää, kuten myös ostojen tehokkuuden terästäminen. Kun sitten vielä tsekataan tuoterepertuaarin tuote- ja asiakaskohtainen kannattavuus, hinnoittelu ja lopulta myynnin tehostaminen, päästään jo melkoisen hyvään lopputulemaan. Tase sekä Tuloslaskelma on nyt ”siivottu” ja toimenpiteet niiden kohentamiseksi on listattu.
Tämä lähestymistapa on hyvin yleinen erityisesti tilanteissa, joissa yhtiötä halutaan valmistella tulevina vuosina tapahtuvaa myyntiä varten. Samoin näihin asioihin kiinnitetään huomiota, kun arvioidaan potentiaalista ostettavaa yritystä, sen tuottokykyä ja kehittämispotentiaalia. Näistä Talkkarin huomioista syntyy hyvää aineistoa ja tavoitteita loppukesän strategiaprosessille. Hallitukselle voisi kesäloman ajaksi antaakin tehtäväksi miettiä, millaisilla fiksuilla valinnoilla päästään parhaiten hyödyntämään nyt tehokkaaksi trimmattua konetta.
Avuksi strategiaprosessiin voi käyttää Confidentum Oy:n ValueUp-palvelua, joka perustuu juurikin sekä talouden että toiminnan tehostamiseen. Kannattavuuden, pääomien käytön tehokkuuden, kiertonopeuksien sekä vakavaraisuuden tunnusluvut ja mittarit antavat hyvän lähtökohdan myös tulevaisuuden suunnittelulle. Aiheesta vielä laajemmin Eurometallissa julkaistussa artikkelissa.
